Lajien väliset suhteet

Neutraalisuhde:

Kiven päällä kasvaa sammalta.

Lajien välillä on neutraalisuhde, eli lajit eivät vaikuta toisiinsa millään tavalla, 

ei negatiivisesti eikä positiivisesti. Esimerkiksi kuvassa näkyvällä kivellä ja 

sammaleella on neutraalisuhde.

Amensalismi:

Hapero

Amnensalismi eroaa neutraalista suhteesta siten, että kun neutraalissa suhteessa 

kumpikaan ei vaikuta toiseensa, amensalismissa toiselle lajeista on haittaa ja toiselle ei. Amensalismi näkyy esim, kun ihminen käy luonnossa ja talloo sienen. 

Sieni saattaa kuolla, kun taas ihminen ei välttämättä huomaa edes tehneensä mitään. 

Peto-saalis-suhde:

Pöllö nappaa myyrää ravinnokseen.
(kuva netistä)

Peto-saalis-suhteessa peto hyötyy, koska se syö saaliinsa ja saa ravintoa, ja näin ollen saaliille peto-saalis-suhde on haitallista. Alueellamme on pöllöjä ja myyriä, joiden välillä on peto-saalis-suhde.

Pöytävierssuhde:

Jäkälää koivun pinnalla.

Pöytävierassuhde on kahden lajin suhde, jossa toinen hyötyy suhteesta ja 

toiselle suhteesta ei ole vaikutuksia. Pöytävierssuhdetta kutsutaan toiselta nimeltään kommensalismiksi. 

Kuvan jäkälä hyötyy koivusta kasvamalla sen pinnalla, koivulle siitä ei ole haittaa.

Kilpailusuhde:

Männyn ja kuusen välinen kilpailu suhde.

Lajien välillä voi olla kilpailua, josta on yleensä molemmille haittaa. 

Kilpailu voi johtaa heikomman väistymiseen, jolloin puhutaan syrjäyttävästä kilpailusta. 

Kuusen ja koivun välillä on syrjäyttävä kilpailu, ne voivat kilpailla esimerkiksi valosta ja ravinnosta.

Mutualismi:

Sieni kasvaa koivun sisältä.
(kuva netistä)


Mutualismi on molemmille osapuolille myönteinen symbioosi eli kumpikin osapuoli hyötyy suhteesta. Alueeltamme löytyi esimerkiksi koivu ja sieni. Kuvassa oleva sieni hyötyy koivusta ja toisinpäin.