Erilaisia biotooppeja

Kuvassa näkyy alueen jako.

1. Pelto

Alueen reunalla on paljon peltoa, otimme siitä osan tutkimusalueellemme. 

Pellolla on 2 erilaista aluetta, molemmat ovat hoitamatonta eikä niillä viljellä mitään hyötykasveja. 

Pellot ovat heinikkoa/niittyä. Peltoja ei käytetä laiduntamiseen eikä muuhunkaan hyötykäyttöön.

Pelloilla viihtyy paljon erilaisia eläimiä ja kasveja. Jänikset, fasaanit, kastemadot ja heinäsirkat 
ovat yleinen näky pelloilla ja niiden reunoilla. Myös erilaiset rikkakasvit kuten koiranputket viihtyvät 
alueella, voikukat, ruohikko ja heinät ovat myös hoitamattomalla alueella yleisiä.

2. Tuore kangas

Tuoreen kankaan valtapuu on kuusi. Kuusen lisäksi alueella on katajia, tammia, pihlajia ja koivuja. 

Alueemme tuoreessa kangasmetsässä kasvaa paljon mustikoita ja vadelmia, lisäksi alueella kasvaa 

kieloja ja jonkunverran myös puolukkaa. Ravinteikas maaperä ja riittävä kosteus antavat mahdollisuudet alueen 

monipuoliselle lajistolle. Pohjakerros koostui paljolti kynsisammaleesta, seinäsammaleesta ja kerrossammaleesta.

Nuori tammi

Mustikka

Vadelma

Kerrossammal ja reunassa koivu.

Kuvassa näkyy karhunsammalta ja kerrossammalta, sekä mustikan varpuja.

3. Kuivahko kangas

Tuoreen kankaan ja kuivan kankaan välillä on kuivahko kangas. Kuivahkon kankaan valtapuu on mänty, 

jota esiintyi alueellamme paljon. Lisäksi alueelta löytyi paljon puolukkaa ja jäkälää, ja jonkun 

verran kevätpiippoja, lillukoita ja variksenmarjoja. Maaperässä on niukasti ravinteita ja sadevesi

 valuu nopeasti pohjavedeksi, pois kasvien ulottuvilta, joten esimerkiksi jäkälä sopii alueelle hyvin. 
Alueella on myös erilaisia eläimiä kuten lintuja, oravia ja  myyriä.

Jäkälä

Puolukka

Eläimen tuhoama kanto.

4. Suo

Alueemme suo on suotyypiltään nevaa. Nevassa vetisillä kohdilla puita ei kasva juurikaan, yksittäisiä

 puita tai pensaita saattaa esiintyä, mutta ne ovat alle parin mertin korkuisia. Tyypillistä nevan 

kasvillisuutta on mm. luhtavilla. Suon pinta muodostuu lähinnä vetisestä rahkasammaleesta. Lisäksi 

reunoilla kasvaa paljon sarakasveja, kuten heiniä. Suolla elää myös paljon erilaisia hyönteisiä, kuten 

hyttysiä ja niiden toukkia ja sudenkorentoja.

Sarakasveja 

Luhtavilla

Rahkasammalta suolla.

5. Lampi

Ollilanlampi on vaaleanruskea runsaas kasvistollinen makean veden suolampi. Lampi on matala eikä vesi
sekoitu siinä, joten lämpötilaerot eivät näkyneet siinä juurikaan. Lammessa ja sen reunoilla elää sinisorsia,
kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja niiden toukkia. Alueella kasvoi korteita, lumpeita ja rantapalpakoita. 
Rantapalpakot ovat rehevöiden rantojen kasvi, joten alueemme lampi on sille sopiva kasvupaikka. 

Sinisorsat pesivät Ollilanlammen reunoilla.

Lumpeenlehti